Tunnetaidot

Empatia asuu kyvyssä olla läsnä ilman mielipidettä.
- Marshall Rosenberg

Mitä tunnetaidot ovat?

Tunnetaidoilla tarkoitetaan omien tunteiden ja tarpeiden kuuntelua, tunnistamista ja niiden sanoittamista ja ilmaisua tavoilla, jotka eivät vahingoita itseä eikä muita (on myös inhimillistä, että emme aina kykene toimimaan rakentavasti).

Tunteet ovat ennen kaikkea kehollisia tuntemuksia, joille olemme antaaneet nimet. Mitä paremmin opimme kuuntelemaan kehoamme, sitä syvemmät tunnetaidot meillä on.

Mihin tunnetaitoja tarvitaan?

Tunnetaitojen avulla kykenemme erottamaan ajatukset, tunteet ja tulkinnat toisistaan, mikä lisää ymmärrystä itseämme ja toisiamme kohtaan. Alamme myös tunnistaa tunteiden taustalla olevia tarpeitamme ja kuunnella niitä sen sijaan, että vaimennamme ne usein vahingollisilla keinoilla.

Tunnetaitojen myötä annamme tunteiden virrata vapaammin ja osaamme asettaa myös terveet rajat. Opimme myös olemaan turvallisena äänenä ja kannattelijana itsellemme vaikeissa tilanteissa.

Tunnetaidot auttavat meitä suhtautumaan rauhallisemmin myös lapsen myskyäviinkin tunteisiin vastaan, jolloin kykenemme auttamaan lasta niiden säätelyssä.

Kun opimme ottamaan vastaan erilaisia tunteita ja säätelemään tunteidemme voimakkuutta, emme toimi niin reaktiivisesti ikään kuin tunteen vietävinä. Me teemme kaikki virheitä ja tunnetaitojen avulla voimme palata menneisiin hetkiin, pyytää anteeksi toisilta ikävää käytöstä ja rakentaa yhteyttä toiseen uudelleen.

Mikä on tunteiden tehtävä?

Tunteet viestivät meille, mitä tarvitsemme ja kaipaamme tai mitä meidän tulisi välttää. Tunne syntyy, kun jokin tarve on tai ei ole tyydytetty.

Vihan tunne voi kertoa esimerkiksi siitä, sinulle on ehkä puhuttu loukkaavasti (taustalla tarve arvostukseen) tai häpeän tunne siitä, että koet että sinut on ohitettu tai mitätöity (tarve nähdyksi ja kuulluksi tulemiseen).

Omien tunteiden kuuntelu, kohtaaminen sekä läpieläminen helpottaa tunteista irtipäästämistä ja auttaa meitä ottamaan vastaan elämän aallot ja karikot. Tämän myötä voimme tuntea vahvemmin myös hyvän mielen tunteita, kuten rakkautta, iloa ja kiitollisuutta.

Miten tunnetaitoja voi oppia?

Tunnetaidot alkavat uteliaisuudesta, uskalluksesta ja läsnäolosta: Mistä tämä tunne heräsi ja miksi? Mitä se haluaa minulle kertoa? Voisinko pysähtyä kuuntelemaan, vaikka se tuntuisi vaikealta?

Uskallatko katsoa syvemmälle: mitä kaikkea löytyy arkisen suorittamisen, toimintapojen ja roolien alta?

Tunnetaidot lapsen kanssa

🪻Lapsi oppii tunnetaitoja ennen kaikkea aikuisen mallin, mutta myös tarinoiden ja tekemisen kautta, leikkimällä, kokemalla ja yksinkertaisesti tuntemalla. Lapsi tarvitsee vielä teini-ikäisenäkin tukea ja kanssasäätelyä omien tunteidensa kanssa. Kanssasäätely tarkoittaa sitä, että aikuinen pysyy itse rauhallisena lapsen tunnekuohujen keskellä ja viestii kehollaan ja sanoillaan, että hän on apuna.

🪻Armollisuus ja empatia alkavat meistä itsestämme; kun sallimme itsemme olla keskeneräisiä, väsyneitä ja inhimillisiä ja opettelemme puhumaan itsellemme lempeästi ja arvostavasti, kykenemme samaan myös lasten kanssa.

🪻Yksi tärkeimmistä asioista on viestiä lapselle (myös aikuiselle tämä on tärkeää), että hän on rakastettu ja hyväksytty kaikkien tunteidensa kanssa. Aina emme tietetnkään jaksa toimia niin kuin haluaisimme, mutta voimme aina palata myöhemmin vaikeisiin hetkiin lapsentasoisesti ja pyytää anteeksi tapaamme toimia kurjalla tavalla.

🪻Pieni lapsi opettelee elämää ja tunnetaitoja, joten on hyvin luonnollista, että lapsi ei kykene säätelemään omia tunteitaan ja välillä raivoaa, huutaa ja itkee, kun tunne on suuri. Lapsi saattaa myös kätkeä sisälleen paljonkin tunteita aikuisen sitä huomaamatta. Me kaikki koemme ja näytämme tunteemme eri tavoin. Lasten kuuluu tehdä virheitä, pitää ääntä sekä hakea rajoja monin eri tavoin. Hiljalleen lapsi oppii tunteiden säätelyä niin, että esimerkiksi voimakas vihan tunne ei purkaudu muiden satuttamisena tai tavaroiden heittelynä. Herkällä lapsella tämä kestää usein vielä kauemmin ja hän tarvitsee erityisen pitkään aikuisen mallintamista ja myötätuntoa suurien ja vaihtuvien tunteiden kanssa.

🪻Suurissa tunnekuohuissa lapsi ei yleensä kykene ottamaan juurikaan vastaan puhetta eikä ohjeita. Tällöin aikuinen voi vain olla hiljaa lähellä varmistaen, että ketään ei satu ja korkeintaan kertoa, että olen tässä, kohta helpottaa. Kun suurin kuohu on ohi, voi aikuinen auttaa käsittelemään tapahtunutta sekä auttaa purkamaan lapsen tunnetta esimerkiksi näin:

SANOITTAMALLA LAPSEN TUNTEEN:

Sinua taisi harmittaa?

ARVAILEMALLA, MIKÄ TARVE TAUSTALLA ON:

Olisitko halunnut porukkaan mukaan?
Sanoiko joku sinulle jotain ikävää?

VALIDOIMALLA LAPSEN TUNTEEN:

Ymmärrän, että harmittaa!

TARPEEN MUKAAN LUOMALLA TOIVOA:

Selviämme tästä yhdessä.

Tarpeen mukaan halaamalla, silittämällä, hengittämällä rauhassa yhdessä lapsen kanssa tai kun suurin tunnemylläkkä on mennyt ohi, puuhaamalla jotain mukavaa yhdessä.

Näitä samoja tunteiden arvailun, sanoittamisen ja purkamisen keinoja aikuinen voi soveltaa myös itsensä kanssa.

Tämä kaikki ei suinkaan ole aina helppoa, varsinkin jos aikuinen on itse herkkä tai ei ole lapsena saanut aikuisen tukea vaikeiden tunteiden kanssa. Tunnetaitoja voi kuitenkin harjoitella pikkuhiljaa.